Jaahas, sitä olis sitten ensimmäinen luentoviikko pulkassa.
Ihan hyvä maku jäi suuhun ja Hiraganatkin alkaa jo luistaa (yksi kolmesta käytössä olevasta kirjoitustavasta, kaksi muuta ovat Katagana ja Kanjit). Läksyjä tulee ihan kohtuullisesti, mut kyllä ne ehtii hyvin tehdä. Lisäksi historian kussille pitää kirjoittaa essee jostain Japanin merkkihenkilöstä joka kuoli ennen vuotta 1860. Ajattelin kirjoittaa jostain Shogunista, en ole vielä varma kirjoitanko kolmannesta, vai viidennestä.
Nyt on edessä kolmen päivän viikonloppu, koska maanantaina on "Respect for the aged" -day, joka on vapaapäivä. Lauantain tekemisistä en vielä tiedä, mutta sunnuntaina lähdemme parin kanssaopiskelijan kanssa Kiotoon "Tsukimi" (moon viewing) -festivaaleille . Sieltä menemme "Iwashimizu Hachiman-gū" -shintotemppeliin katsomaan vanhaa Iwashimasu -festivaalia, joka tapahtuu sunnuntain ja maanantain välisenä yönä noin klo 2 aikaan, joten rankka reissu on varmaan tulossa.
Toivottavasti saan otettua jonkinlaisia kuvia, laittelen niitä sitten tänne.
perjantai 12. syyskuuta 2008
tiistai 9. syyskuuta 2008
Kuulumisia & kukonlaulua
Tänään oli ensimmäinen päivä luentoja.
Varsin pätevältä vaikuttaa täkäläinen opetus. Kielenopettajat ovat molemmat japanilaisia ja puhuvat hyvää ja selkeää englantia. Vaikuttaa siltä että läksyjä tulee rutkasti ja töitä pitää tehdä varsin reippaasti jos aikoo pysyä mukana. Sinänsä ihan hyvä asia koska istumalla ja ihmettelemällä ei kieltä opi.
Religion in Japan -kurssista minulla on hieman varautunut fiilis, se ei ehkä ole ihan sitä mitä kurssitla hain, mutta katsellaan miltä se alkaa maistua (ko. aineen proffa vaikutti vähän omituiselta). Kurssia vetää jenkkiläinen naispuolinen (falsetissa puhuva) proffa.
Parhaat palat loppuun: Introduction of Japanese history -kurssi vaikuttaa aivan loistavalta!
Proffa puhuu asioista mielenkiintoisesti ja laajasti. Lisäksi hän suositteli meille erilaisia lähialueiden festivaaleja. Aion ehdottomasti käydä niin monessa festivaalissa kun vaan muilta menoiltani ja koulunkäynniltä joudan. Festivaalit ovat nimittäin tärkeä ja mielenkiintoinen osa täkäläistä kulttuuria.
Tätäkin vetää jenkkiläinen proffa.
Tein taas tuossa kävellessäni huomioita japanilaisesta elämänmenosta.
Nimittäin täkäläiset eivät eristä talojaan, mikä on kyllä ihan ymmärrettävää, koska keli on niin lämmin. Illalla liikenteenhumun kaikottua kuuluu ihmisten puhe aivan selvästi taloista kadulle. Alan hiljalleen ymmärtää mksi meitä käskettiin olla yöllä/myöhään mahdollisimman hiljaa. Erityisesti alkoholia nautittaessa äänenpainot nousevat ja naapurusto häiriintyy. Aikaisemmat vaihtarivuosikurssit ovat aiheuttaneet kuulemma lukuisia valituksia tällaisen äänenkäytön takia.
Pyörä on ostettu ja huomenna lähden tekemään alien registrationin Hirakatan kaupungintalolle. Kunhan olen saanut alien-korttini voin ostaa täältä puhelimen (käsittelyaika on melko pitkä joten saapi pari viikkoa odottaa).
Juoma-automaattipäivitys: Löysin kalja-automaatin ja lukuisten muiden juoma-automaattien seuraksi maito-automaatin!
(Kuvat otettu kamerakännykällä, joten laatu on huono)
Varsin pätevältä vaikuttaa täkäläinen opetus. Kielenopettajat ovat molemmat japanilaisia ja puhuvat hyvää ja selkeää englantia. Vaikuttaa siltä että läksyjä tulee rutkasti ja töitä pitää tehdä varsin reippaasti jos aikoo pysyä mukana. Sinänsä ihan hyvä asia koska istumalla ja ihmettelemällä ei kieltä opi.
Religion in Japan -kurssista minulla on hieman varautunut fiilis, se ei ehkä ole ihan sitä mitä kurssitla hain, mutta katsellaan miltä se alkaa maistua (ko. aineen proffa vaikutti vähän omituiselta). Kurssia vetää jenkkiläinen naispuolinen (falsetissa puhuva) proffa.
Parhaat palat loppuun: Introduction of Japanese history -kurssi vaikuttaa aivan loistavalta!
Proffa puhuu asioista mielenkiintoisesti ja laajasti. Lisäksi hän suositteli meille erilaisia lähialueiden festivaaleja. Aion ehdottomasti käydä niin monessa festivaalissa kun vaan muilta menoiltani ja koulunkäynniltä joudan. Festivaalit ovat nimittäin tärkeä ja mielenkiintoinen osa täkäläistä kulttuuria.
Tätäkin vetää jenkkiläinen proffa.
Tein taas tuossa kävellessäni huomioita japanilaisesta elämänmenosta.
Nimittäin täkäläiset eivät eristä talojaan, mikä on kyllä ihan ymmärrettävää, koska keli on niin lämmin. Illalla liikenteenhumun kaikottua kuuluu ihmisten puhe aivan selvästi taloista kadulle. Alan hiljalleen ymmärtää mksi meitä käskettiin olla yöllä/myöhään mahdollisimman hiljaa. Erityisesti alkoholia nautittaessa äänenpainot nousevat ja naapurusto häiriintyy. Aikaisemmat vaihtarivuosikurssit ovat aiheuttaneet kuulemma lukuisia valituksia tällaisen äänenkäytön takia.
Pyörä on ostettu ja huomenna lähden tekemään alien registrationin Hirakatan kaupungintalolle. Kunhan olen saanut alien-korttini voin ostaa täältä puhelimen (käsittelyaika on melko pitkä joten saapi pari viikkoa odottaa).
Juoma-automaattipäivitys: Löysin kalja-automaatin ja lukuisten muiden juoma-automaattien seuraksi maito-automaatin!
(Kuvat otettu kamerakännykällä, joten laatu on huono)
sunnuntai 7. syyskuuta 2008
Hajatelmia & Kioto
Tämä on kyllä siitä hieno maa, että täällä ei roskata ollenkaan. Kääntöpuolena on fanaattinen roskien lajittelu. Esimerkiksi muovipulloista pitää ottaa korkki sekä etiketti irti ja laittaa ne niille kuuluviin kierrätysastioihin. Täällä nyt viikon olleena olen nähnyt yhden (1) muovipullon tien laidassa, ja sekin on todenäköisesti jonkun vaihtarin heittämä.
Kävimme perjanaina Kiotossa
Täytyy kyllä myöntää että täkäläinen joukkoliikenne hakee vertaistaan. Junat sekä linja-autot kulkevat kellontarkasti ja usein. Lisäksi matkustaminen on halpaa. Pitää joskus kirjoittaa seikkaperäisemmin näistä joukkoliikennejutuista.
Kiotossa oli kyllä kunnon suurkaupungin humua.
Silti eniten minua yllätti se, miten yhtäkkiä olimme Buddhalaisessa temppelissä ja liikenteen melun korvasi linnunlaulu sekä henkeäsalpaavat näkymät (eivät ehkä välity erityisen hyvin valokuvista). Lähtömme kiotoon venyi senverran myöhään että emme ehtineet nähdä kiotosta muuta kuin temppelialueen (joka oli kylläkin iso kuin mikä), ja ydinkeskustaa. Laitan tuohon perään nipun kuvia Kiotosta.
Toinen kuva ensimmäiseltä riviltä on muuten Shintotemppelin portilta, jonka ohi kuljimme.
Toisen rivin jälkimmäinen kuva on jonkunsortin pyhästä lähteestä josta juomalla voi saada toiveensa toteutumaan, itsehän toki join siitä kuten viimeisestä kuvasta näkyy:)


Kävimme perjanaina Kiotossa
Täytyy kyllä myöntää että täkäläinen joukkoliikenne hakee vertaistaan. Junat sekä linja-autot kulkevat kellontarkasti ja usein. Lisäksi matkustaminen on halpaa. Pitää joskus kirjoittaa seikkaperäisemmin näistä joukkoliikennejutuista.
Kiotossa oli kyllä kunnon suurkaupungin humua.
Silti eniten minua yllätti se, miten yhtäkkiä olimme Buddhalaisessa temppelissä ja liikenteen melun korvasi linnunlaulu sekä henkeäsalpaavat näkymät (eivät ehkä välity erityisen hyvin valokuvista). Lähtömme kiotoon venyi senverran myöhään että emme ehtineet nähdä kiotosta muuta kuin temppelialueen (joka oli kylläkin iso kuin mikä), ja ydinkeskustaa. Laitan tuohon perään nipun kuvia Kiotosta.
Toinen kuva ensimmäiseltä riviltä on muuten Shintotemppelin portilta, jonka ohi kuljimme.
Toisen rivin jälkimmäinen kuva on jonkunsortin pyhästä lähteestä josta juomalla voi saada toiveensa toteutumaan, itsehän toki join siitä kuten viimeisestä kuvasta näkyy:)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)